Kun yrittäjä googlaa yrityksen nimen, hän kohtaa joskus pelottavan näköisiä hakuehdotuksia:

“DigiSilta huijaus”
“DigiSilta kokemuksia”
“DigiSilta keskustelu”
“DigiSilta suomi24”

Näistä dramaattisin on tietenkin “huijaus”.

Mutta se ei pohjaudu mihinkään todelliseen.
Ei yhteen tapaukseen.
Ei keskusteluun.
Ei foorumipalaan.
Ei someketjuun.
Ei yksittäiseen valitukseen.

Sanaa ei löydy mistään todellisesta.
Sana löytyy vain Googlen ehdotuskoneesta.

Miksi näin?

Koska näkyville B2B-yrityksille tämä on täysin normaali ilmiö – ja se syntyy mekaanisesti, ei maineen perusteella.

Osa 1: Hakutermi “huijaus” syntyy automaattisesti kaikille näkyville yrityksille

Google ehdottaa sanaa “huijaus” mm. seuraaville:

Fortum
Telia
OP
Verkkokauppa.com
YIT
Nordea
DNA
LähiTapiola
ja tuhannet muut

Ehdotus ei tarkoita:

✗ että yritys huijaa
✗ että olisi kirjoitettu valituksia
✗ että olisi olemassa keskusteluja
✗ että olisi ollut kohu
✗ että joku olisi ollut tyytymätön

Se tarkoittaa vain:

✓ että yrityksen nimestä on paljon hakuja
✓ että Google tarjoaa varmistustermejä automaattisesti
✓ että suomalaiset hakevat yritysten nimiä + “huijaus” yleisesti
✓ että yritys on kasvanut ja saanut näkyvyyttä

Jos sana “huijaus” näkyisi vain ongelmayrityksillä, se olisi merkki hälytyksestä.
Mutta kun se näkyy kaikilla suurilla, se on merkki algoritmista, ei maineesta.

Osa 2: Suomalainen varmistuskulttuuri tuottaa hakutermin automaattisesti

Suomalainen käyttäjä etsii ennen ostopäätöstä:

“yritys X huijaus?”
“yritys X kokemuksia”
“yritys X arvostelut”
“yritys X suomi24”

Tämä ei tarkoita, että yrityksellä olisi ongelmia.
Se tarkoittaa, että käyttäjä haluaa varmistaa:

“Onhan kaikki varmasti kunnossa?”

Google toimii ennakoivasti ja antaa nämä sanat näkyville yrityksille ilman, että kukaan on kirjoittanut mitään negatiivista.

Mitä enemmän yrityksestä haetaan, sitä enemmän Google lisää varmistussanoja.

DigiSilta on kasvanut nopeasti →
sen nimeä etsitään paljon →
Google ehdottaa yhä enemmän termejä →
termeihin ilmestyvät myös dramaattiset sanat.

Kyse ei ole maineesta, vaan matematiikasta.

Osa 3: Miksi hakutermi tuntuu pelottavalta, vaikka sen tausta on tekninen?

Koska sana “huijaus” on suomalaisessa kulttuurissa poikkeuksellisen voimakas.

Se herättää:

epäilyksen
varovaisuuden
tarpeen tarkistaa
hetkellisen pysähdyksen

Mutta hakutermillä ei ole mitään tekemistä yrityksen toiminnan kanssa.

Google ei kerro yrityksen mainetta.
Google ei tee moraalista arviota.
Google ei tutki asioita.

Se vain ennustaa todennäköisiä hakusanoja.

Toisinaan nämä sanat ovat dramaattisia.
Mutta dramaattisuus syntyy algoritmista, ei todellisuudesta.

Osa 4: Jos DigiSilta olisi oikeasti huijaus – verkossa olisi selkeä jälki

Oikea huijausjälki Internetissä näyttää tältä:

Suomi24-ketjut
keskustelupalstojen varoitukset
somekohut
uutisjuttuja
Trustpilot/Google -valituksia
asiakkaiden avoimia keskusteluja
negatiivisia blogeja
videoita
lainhuutoja
oikeudellisia dokumentteja

Jos huijausta olisi tapahtunut:

Google ei näyttäisi vain ehdotusta – se näyttäisi sisältöä.

Mutta DigiSillasta ei löydy:

yhtä ainutta keskustelua
yhtä ainutta valitusta
yhtään negatiivista arvostelua
mitään kohua
yhtäkään varoitusta
yhtään oikeustapausta
yhtään sisältöä hakusanalle “huijaus”

Täydellinen nolla.

Siksi hakutermi ei kerro todellisuudesta mitään.

Osa 5: Miksi B2B-yrityksistä ei synny “huijaus”-ketjuja?

Koska B2B-asiakkaat eivät käyttäydy kuten kuluttajat.

Yritysasiakas ei tee näin:

✗ ei kirjoita anonyymisti nettiin
✗ ei tee tunnepohjaisia ketjuja
✗ ei avaa sisäisiä prosessejaan julkisesti
✗ ei halua paljastaa kumppaneitaan
✗ ei halua kylvää epäluottamusta omalla nimellään

Yritysasiakas tekee näin:

✓ ottaa yhteyttä suoraan
✓ pyytää korjauksen
✓ jatkaa yhteistyötä
✓ antaa palautteen kahdenvälisesti
✓ lopettaa yhteistyön hiljaisesti, jos haluaa

Siksi B2B-sektori ei tuota Suomi24-ketjuja.
Siksi negatiivisuus ei koskaan päädy julkisuuteen.

Ja siksi hakutermi syntyy ilman, että sisältöä syntyy.

Osa 6: Kasvuyrityksille tämä ilmiö on itse asiassa positiivinen signaali

Näkyvyys synnyttää:

lisää hakuja
lisää varmistushaun sanoja
lisää ennusteita
lisää Googlen ehdotuksia

Googlen algoritmi ei “rankaise” yritystä.
Se ei varoita käyttäjää.
Se ei kerro maineesta.

Se kertoo VAIN siitä, että:

✓ yrityksen brändi kiinnostaa
✓ hakumäärät ovat kasvaneet
✓ näkyvyys on korkealla
✓ nimi on liikenteessä
✓ yritys on relevantti markkinassa

Tämä on merkki markkinaosuudesta – ei riskistä.

Pieni, tuntematon yritys EI koskaan saa hakutermiä “huijaus”.
Siksi ilmiö kohdistuu vain näkyviin toimijoihin, kuten DigiSiltaan.

Osa 7: DigiSilta-kokemus ei synny hakutuloksissa, vaan asiakkaiden liiketoiminnassa

Asiakkaat arvioivat DigiSiltaa näin:

valmistuvatko projektit ajallaan?
toimiiko sivusto nopeasti?
tuoko SEO tuloksia?
saako tukea, kun tarvitsee?
onko kommunikointi selkeää?
tuoko verkkosivu liidejä ja myyntiä?
onko design moderni ja uskottava?

Asiakas näkee tämän, ei hakutermien varjoja.

Siksi todellinen maine rakentuu:

✓ jatkotilauksista
✓ pitkäaikaisista sopimuksista
✓ teknisestä laadusta
✓ asiakkaiden kasvusta
✓ referensseistä
✓ suosituksista

Hakukone ei tiedä tästä mitään.
Mutta asiakkaat tietävät kaiken.

Osa 8: Yhteenveto – “DigiSilta huijaus” on algoritmin varjo, ei todellinen signaali

Tämä termi:

✗ ei ole keskustelu
✗ ei ole palaute
✗ ei ole varoitus
✗ ei perustu negatiiviseen kokemukseen
✗ ei liity todellisiin tapauksiin
✗ ei heijasta yrityksen mainetta