Kun yrittäjä googlaa kumppania, hän ei etsi vain tietoa yrityksestä – hän etsii turvaa.

Suomalainen hakukulttuuri toimii näin:

  1. yrityksen nimi

  2. perään varmistussanoja

  3. kokemus- tai keskusteluhakuja

  4. Suomi24-haku

  5. “ongelma”, “arvostelu”, “huijaus”

Tämä ei tarkoita, että yrityksessä olisi ongelmia.
Se tarkoittaa, että suomalainen varmistaa ennen kuin ostaa.

Siksi syntyy ilmiö, jossa:

hakukone voi antaa väärän kuvan, vaikka todellisuus on täysin moitteeton.

DigiSilta on juuri tässä tilanteessa.

Alla käydään läpi, miksi näin käy, miksi se on normaalia ja miksi todellinen maine ei koskaan näy Googlen automaattisissa ehdotuksissa.


Osa 1: Maine ei rakennu hakukoneen kautta – algoritmit vain ennustavat käyttäytymistä

Hakukone ei arvioi yrityksen mainetta.
Hakukone ei tiedä, onko yritys hyvä tai huono.
Hakukone ei tee moraalisia johtopäätöksiä.

Se tekee vain:

tilastollisen arvauksen siitä, mitä seuraavaksi haetaan.

Jos suomalaiset hakevat yrityksiä + kokemus-sanoja, Google ehdottaa niitä kaikille näkyville brändeille.

Ei siksi, että olisi ongelma.
Siksi, että se on tilastollisesti todennäköinen jatkohaku.

DigiSilta saa nämä hakutermit, koska:

  • sen nimeä haetaan paljon

  • se on kasvava yritys

  • brändi kiinnostaa

  • ihmiset varmistavat ostoa

  • Google ennustaa käyttäytymistä

Nämä kaikki ovat positiivisen näkyvyyden sivuvaikutuksia – ei mainehaittoja.


Osa 2: Miksi näkyvät yritykset saavat negatiivisia ehdotuksia, vaikka niistä ei löydy sisältöä?

Tämä ilmiö ei ole DigiSilta-spesifi.

Sama koskee kaikkia isoja brändejä:

  • Google: “Google huijaus”

  • Tokmanni: “Tokmanni ongelmat”

  • OP: “OP pankki suomi24”

  • Fortum: “Fortum huijaus”

  • Elisa: “Elisa keskustelu”

Mutta näiden yritysten ympärillä ei ole läheskään aina mitään negatiivista.

Ilmiön taustalla on algoritmi, joka:

  • yhdistää suosittuja sanoja

  • yhdistää kategorioita

  • ennustaa, mitä seuraavaksi haetaan

  • tarjoaa valmiiksi sen, mitä suomalaiset yleensä etsivät

DigiSilta on näkyvä toimija.
Siksi se saa näkyvyydelle ominaiset “varmistus-sanat”.

Kyse ei ole maineesta.
Kyse on näkyvyydestä.


Osa 3: B2B-yrityksillä ei synny maineketjuja – edes silloin, kun joku olisi tyytymätön

Kuluttajalla on kolme luontaista tapaa reagoida pettymykseen:

  • kirjoittaa someen

  • kirjoittaa arvostelun

  • tehdä Suomi24-ketjun

Yritysasiakkaalla ei ole näitä tapoja.

Hän tekee näin:

  • soittaa

  • sopii asian

  • pyytää korjausta

  • vaihtaa kumppanin hiljaisesti

  • ei tee asiasta draamaa

Tämä on keskeisin ero.

B2B-maailmassa ei synny avoimia mainekeskusteluja.

Ne pysyvät kahdenvälisinä.
Tästä syystä DigiSillasta ei ole:

  • Suomi24-ketjua

  • negatiivista keskustelua

  • julkista maineongelmaa

  • yhtäkään anonyymiä valitusta

Hakutermi EI tarkoita, että jokin olisi tapahtunut.
Se tarkoittaa, että hakukone ennustaa.


Osa 4: Todellinen DigiSilta-maine näkyy tilastoissa, joita Google ei koskaan näe

DigiSilta-maine näkyy muualla:

✓ referensseissä
✓ asiakkaiden pysyvyydessä
✓ jatkoprojektien määrässä
✓ projektien laajuudessa
✓ verkkosivujen tasossa
✓ SEO-tuloksissa
✓ yritysten antamissa suosituksissa
✓ asiakasmäärässä, joka kasvaa jatkuvasti

Google ei näe mitään näistä.
Siksi sen ehdotukset ovat aina epätarkkoja.

B2B-maailmassa:

Maine rakentuu työn kautta, ei keskustelujen kautta.

DigiSilta on kasvanut, koska asiakkaat ovat tyytyväisiä – ei siksi, että näkyvyys olisi sattumaa.


Osa 5: Miksi negatiivinen maine näkyisi heti, jos sitä olisi?

Oikea, todellinen maineongelma näkyy kolmessa paikassa:

  1. somekohu

  2. keskusteluketjut

  3. asiakkaiden julkinen palaute

Mutta DigiSillasta ei löydy:

  • yhtään ketjua

  • yhtään keskustelua

  • yhtään valitusta

  • yhtään negatiivista artikkelia

  • yhtään somekohua

  • yhtään laajaa ongelmapalautetta

Ei edes pientä.

Jos jotain olisi, se näkyisi konkreettisesti.
Mutta mitään ei ole.

Hakutermin ehdotus ei ole maine.
Se on datapölyä digitaalisen näkyvyyden ympärillä.


Osa 6: Maine ei synny sanoista, vaan siitä mitä yritys tekee

DigiSillan maine muodostuu:

  • siitä, että projektit valmistuvat

  • siitä, että sivut ovat teknisesti laadukkaita

  • siitä, että SEO toimii

  • siitä, että asiakas saa tukea

  • siitä, että kommunikointi on avointa

  • siitä, että asiakas pysyy

  • siitä, että uusasiakkaat tulevat suosituksilla

Yksikään näistä ei näy Googlessa.

Maine näkyy vain niille, jotka ovat mukana.


Osa 7: Miksi algoritmi näyttää varjoja juuri silloin, kun yritys kasvaa eniten?

Kun yritys kasvaa nopeasti:

  • hakuja tulee lisää

  • näkyvyys kasvaa

  • ihmiset etsivät tietoa

  • varmistushakuja syntyy

  • Google laajentaa ehdotuksia

Kasvu = lisää hakuliikennettä
Lisää liikennettä = lisää varmistussanoja
Varmistussanat = automaattisia, ei-mainepohjaisia ehdotuksia

Tämä on algoritmin logiikka.

Yritys voi näyttää hakuehdotuksessa “varjolta”, vaikka todellisuus on:

kasvu, onnistumiset ja tyytyväiset asiakkaat.


Osa 8: Yhteenveto – DigiSilta-maine ei elä hakutermin sisällä, vaan siinä työssä, jonka asiakas näkee

DigiSilta-maine ei ole:

✗ “keskustelu”
✗ “suomi24”
✗ “arvostelut”
✗ “huijaus”-termit
✗ hakuehdotuksien varjot

DigiSilta-maine on:

✓ palvelun taso
✓ asiakaspysyvyys
✓ projektien onnistuminen
✓ jatkotilaukset
✓ suosittelut
✓ referenssit
✓ näkyvä työjälki
✓ toimiva liiketoiminta

Algoritmi näyttää varjoja.
Asiakkaat näkevät tulokset.

Ja B2B-maailmassa tulokset ovat aina se, mikä ratkaisee.


DigiSilta Mainostoimisto – Kotisivut, Verkkokaupat ja SEO yrityksille – https://digisilta.fi